lauantai 29. lokakuuta 2016

Lapin kirkko

Tämän viikon kirkko ei nimestään huolimatta sijaitse Lapin maakunnassa, vaan entisessä Lapin kunnassa. Tuo kunta yhdistyi Raumaan vuoden 2009 -alusta, mutta seurakunnan osalta alue jatkaa osittain itsenäistä elämäänsä Lapin kappeliseurakuntana. Kappeliseurakunnalla on myös oma kirkkonsa, jota seuraavaksi katsotaan.

Tämän puukirkon arkkitehtooninen malli periytyy keskiajan pitkäkirkoista. Kivirakenteisina näitä maastamme löytyy vielä paljon, puisina hyvin vähän. Lapin kirkko on käytössä olevista puukirkoistamme vanhimpia. Se valmistui 1760.

Alunperin kirkossa oli sipulihuippuinen torni, joka purettiin luultavasti 1800-luvun alkupuolella samalla, kun kirkkoa muutettiin empire-tyyliseksi ja sen viereen valmistui erillinen tapuli.

Kirkossa on noin 500 istumapaikkaa. Varsinaista alttaritaulua kirkossa ei ole, vaan alttariseinällä on Ilmari Launiksen vuonna 1926 maalaama lasimaalaus. Saarnatuoli on alkuperäinen. 19-äänikertaiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan vuonna 1959 rakentamat.

Kirkon tapulin valmistumisvuodeksi kerrotaan 1806 ja suunnittelijaksi yli-intendentinvirasto. Tuo virastohan oli maineikkaan Intendenttikonttorin edeltäjä. Sen, missä mm. maineikas Carl Ludvig Engel aikoinaan vaikutti.

Kirkkotie, Lappi, Rauma


tiistai 25. lokakuuta 2016

lauantai 22. lokakuuta 2016

Luhangan kirkko

Luhanka on itsenäinen hyvin pieni kunta Keski-Suomessa. Väkiluvuksi kerrottiin tämän vuoden tammikuussa 762 henkilöä.

Kunta on pieni, mutta paikkakunnalla on sitäkin suurempi kirkko. Luhangalle valmistui vuosien 1891-1893 aikana yksi maamme suurimmista puukirkoista. Istumapaikkoja tästä suuresta kirkosta löytyy 1500 henkilölle. Kömpelönä vertauksena todettakoon, että Turun tuomiokirkkoon mahtuu "vain" 900 henkilöä. Luhangan kirkossa suuret sivulehterit nostavat kirkkoon mahtuvaa väkimäärää oleellisesti pohjapinta-alaa kasvattamatta, mutta todella suuri tämä kirkko on siitä huolimatta. Tyyliltään se on uusgoottilainen.

Tätä hirsistä rakennettua "katedraalia" pidetään yhtenä edustavimpana kirkkoarkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemista puukirkoista. Kaiken lisäksi kirkko on säilynyt lähes täysin alkuperäisasussaan. Niin sisä- kuin ulkopuoleltakin. Jopa kirkon, aikoinaan suuret 18 äänikertaiset urut ovat alkuperäiset ja alkuperäiskunnossa. Ne on rakentanut Lahtelainen urkutehdas Albanus Jurwa vuonna 1897.

Kirkkoon ei koskaan ole asennettu sähkövaloja eikä -lämmitystä.  Aikoinaan tämä ei ehkä olut suuri puute, koska muuallakin oli samoin. Hankalaksi tilanne kävi sähköverkon yleistyessä. Lisäksi kirkkoon ei rakennettu minkäänlaista lämpöeristystä. Suuren kirkon ylläpitokustannukset kävivät pienelle seurakunnalle ylivoimaisiksi, ja kirkon ympärivuotisesta käytöstä luovuttiin vuonna 1958, kun kirkon läheisyyteen valmistui pieni noin 150-paikkainen Einari Teräsvirran suunnittelema ns. "talvikirkko".

Luhangan seurakunta ei nykyisin ole enää täysin itsenäinen, vaan se on osa Joutsan seurakuntaa. Kirkkoväkeä tämä kirkko varmasti kokoaa kesäisin laajalta alueelta. Mäki, jonka päällä kirkko on, ei ole suuren suuri, mutta tarpeeksi kuitenkin tehdäkseen kirkosta vielä todellistakin suuremman näköisen, kuten kuvasta ilmenee.






















Tornin korkeus olisi mielenkiintoista tietää. Jos joku teistä lukijoista sen sattuu tietämään, otan tiedon mielelläni vastaan.

Luhangan kirkko on kirkko, joka pitää nähdä omin silmin. Itse olin valitettavasti kirkon aukioloaikojen ulkopuolella liikkeellä, joten sisäkuvat jäivät saamatta, mutta tässä kirkossa kyllä riitti ihmeteltävää ihan ulkopuoleltakin. Kannattaa käydä katsomassa, jos kulkua tuohon suuntaan on.


Mämminiementie 6, Luhanka


tiistai 18. lokakuuta 2016

Jääkarhuja tervehtimässä

Tämä kuvakavalkadi on Ranuan eläinpuistosta. Söpöjähän nuo ovat, vaikka niin vaarallisia ovatkin. :)









lauantai 15. lokakuuta 2016

Kuoreveden kirkko

Kuorevedellä Jämsässä sijaitsee kaunis pieni vanha puinen pikkukirkko. Kirkko sijaitsee 12 kilometrin päässä kylän keskustaajamasta, Hallista, enkä pitkään aikaan ole ajellut yhtä pieniä pikkuteitä kirkkoa kuvaamaan kuin tällä reissulla. Katsotaan kirkkoa tarkemmin.

Kuoreveden kirkon rakensi kirkonrakentaja Matti Åkerblom. Kirkko on malliltaan tyypillinen 1700-luvun kansanomaiseen rakennusperinteeseen nojaava pitkäkirkko, jossa on pienet sivusakarat. Hyvin samantapainen on Kurun kirkko, joka on myös saman rakentajan tekemä ja vain kaksi vuotta nuorempi.

Alunperin kirkossa oli kaksiosainen alttaritaulu, joka vuoden 1915 peruskorjauksen yhteydessä korvattiin Ilmari Launiksen tekemällä sinisellä pohjalla olevalla ristiinnaulittu-veistoksella.
Nykyiset urut vuodelta 1970 ovat 17 äänikertaiset ja ne on valmistanut Kangasalan urkutehdas. Kirkkoon mahtuu istumaan 460 henkilöä.


Kirkkoniementie 118, Kuorevesi, Jämsä



PS. Kuva on kännykkäkuva. Näin ne puhelintenkin kamerat kehittyvät. :)

lauantai 8. lokakuuta 2016

Oulaisten kirkko

Tämä kirkko on esitelty joskus aiemmin blogissani, mutta käydessäni paikan päällä kesällä uudelleen, minulla oli mahdollisuus täydentää aiempaa esittelyä usealla sisäkuvalla. Tässä siis esittely uudelleen täydennettynä.

Oulaisissa on ulkonäöllisesti mielenkiintoisen näköinen puukirkko. Lähinnä rakennustaiteellisesti. Kirkko on myös tiekirkko, mikä tarkoittaa, että se on avoinna tilaisuuksien ulkopuolellakin, mikä taas mahdollisti sisäkuvienkin ottamisen tätä esittelyä varten. Katsotaan kuitenkin ensin kirkkoa ulkopuolelta.

Tässä kirkossa on sekä uusklassismin että uusgotiikan piirteitä. Kirkon keskustorni tuo mieleen uusgotiikan, mutta siinä on empire-tyyliset ikkunat. Samoin koko kirkossa. Yleismuoto on korkea ja täyttäisi osaltaan uusgotiikan piirteet. Toisaalta tällaisia jyrkkäkattoisia kirkkoja tehtiin 1600-1700-luvuilla muutenkin. Katsotaanpa kirkon vaiheita tarkemmin.

Kirkon suunniteli ja sen rakennustöitä johti tunnettu kirkonrakentaja Matti Honka. Kirkko valmistui vuonna 1753, jolloin se ei ollut lainkaan goottilaistyylinen. Kirkkoa muutettiin oleellisesti vuonna 1882 arkkitehti F. W. Lüchovin suunnitelman mukaan. Tuolloin katon huipulle lisättiin goottilaistyylinen keskustorni ja kirkko sai samantyyliset, yläosastaan suippokärkiset ikkunat. Uusgotiikka kun oli tolloin muodissa ja kirkosta haluttiin ajan hengen mukainen. Kirkko sai tuolloin myös uuden kivijalan.

Vuoden 1930 peruskorjauksen yhteydessä kirkon alkuperäistä ulkonäköä haluttiin osittain palauttaa ja kirkon ikkunat saivat pyöreät yläosat. Syytä tuohon on vaikea ymmärtää, kun kirkkoa ei kuitenkaan ulkopuolelta muilta osin alkuperäiseen muotoonsa muutettu.

Vieressä oleva tapuli vuodelta 1758 on Matti Jylkän rakentama ja on ilmeisesti kutakuinkin alkuperäisasussaan. Alunperin myös kirkon katon muoto lienee ollut tapulin katon tavoin nykyistä matalampi. Kirkon alkuperäisen muodon on arveltu olleen Kiimingin kirkon kaltainen. Sen rakentaja on sama ja kirkko on muutenkin lähes samaan aikaan rakennettu. Tapuli ja kirkko nykymuodossaan ovat - ainakin omaan silmääni - huomattavan erityylisiä. Katsotaanpa sisälle.

Kirkon sisätilat koristeltiin vuosina 1779-82 katto- ja seinämaalauksilla. Ne ovat pohjalaisen kirkkomaarin, Erik Westzynthius nuoremman ainoat varmasti tunnetut kirkkomaalaukset. Kuvassa kuorissa sijaitseva Kristuksen syntymää esittävä maalaus.


























Myös saman taiteilijan maalaama alkuperäinen alttaritaulu on nähtävissä kirkon sivusakaran seinällä..































Nykyinen saarnastuoli on tyyliltään uusgoottinen. Alkuperäinen näyttävä, niin ikään Erik Westzynthius nuoremman koristelema saarnastuoli löytyy nykyisin Vihannin kirkosta.




























Nykyisen alttaritaulun on maalannut Väinö Blomstedt vuonna 1931.
































Urkurakentamo Hans Heinrichin valmistamat urut ovat vuodelta 1982. Niissä on 28 äänikertaa.

Kirkko on nykyisin hyvässä kunnossa. Se korjattiin perusteellisesti vuosina 2002-2003 250-vuotisjuhlansa kunniaksi.

Kirkon seinämaalaukset ovat kuvapareja. Kuvassa osoittain näkyvä nykyinen sivusakaran ovi on ollut alunperin pääovi. Kirkkosalista katsoen oven vasemmalla puolella näkyvä maalaus esittää taivasta...

...ja oikealla puolella oleva taulu helvettiä. Tämä varmaankin on toiminut hyvänä muistutuksena kirkosta poistuvalle seurakunnalle.

Kirkko on kokenut historian saatossa monia muutostöitä, ja se on hyvinkin kaukana alkuperäisasustaan niin sisältä kuin ulkoakin. Nykymuodossaankin Oulaisten kirkko on erittäin arvokas kulttuurihistoriallinen monumentti. Se on sekä Pyhäjokilaakson että Kalajoen rovastikunnan vanhin kirkkorakennus.






Osoite: Oulaistenkatu 57, Oulainen

tiistai 4. lokakuuta 2016

TAMPERE! - osa 17, Pyynikin uimaranta

Pyynikin uimaranta on laaja uimaranta ja puistoalue, joka perustettiin jo vuonna 1931. Pyhäjärven rannalla sijaitsevalla lueella on hyvät palvelut, mm. pukutilat, wc, kioski, leikkivälineitä, pelikenttä ja tenniskenttä sekä Pyynikin Kesäteatteri. Ja ellei tämäkään riitä, löytyy alueen pohjoisosasta Scandic Hotelli Rosendahl. :) Pysäköinti puiston parkkipaikalla on ilmaista. Lisäksi Pyynikin ja Pispalan ainutlaatuiset maisemat ovat aivan kävelymatkan etäisyydellä.

Osoitteeksi kannattaa navigaattoriin pistää Jalkasaarentie, Tampere.


lauantai 1. lokakuuta 2016

Keuruun vanha kirkko

Keuruun vanha kirkko on vanha mutta vanha on valokuvakin. :)) Veikkaan, että tämä oli ensimmäisiä kirkkokuviani ja sille on tehty vuosien varrella paljon. Osin tarpeellista, mutta paljon tarpeetontakin, kuten kuvasta näkee. ;) No, viisastelu sikseen, parempaa kuvaa ei tähän hätän minulla ole tarjota, joten mennään tällä. Mitä tulee itse kirkkoon, se on peräisin samoilta vuosikymmeniltä kuin toinen hyvin kuuluisa, Petäjäveden vanha kirkko. Edellä kerrotusta huolimatta nämä ovat malliltaan kovin erityyppiset kirkot. Siinä missä Petäjävesi on pohjaratkaisultaan ristikirkko, tämä kirkko on pitkäkirkko. Ja siinä missä Petäjäveden kirkossa on erillinen tapuli, tässä kirkossa torni on sijoitettu kirkon länsipäätyyn.

Keuruun vanha kirkko valmistui vuonna 1759. Rakennus- ja suunnittelutöistä vastasi maineikas Antti Hakola. Kirkossa on kaksi matalampaa kylkiäistä, joista toisessa alunperin sijainnut sakasti siirrettiin vuoden 1832 remontin yhteydessä kirkon itäpäähän rakennettuun kuusikulmaiseen siipeen. Samalla myös kirkon ikkunoita suurennettiin paremman valon saamiseksi kirkkosaliin. Nykyinen kirkkosalin yleisilme on peräisin 1700-luvun lopulta. Kirkon esineistöstä löytyy vanhoja häpeärangaistusmuotojen toteuttamiseen aikoinaan käytettyjä esineitä kuten mustapenkki ja jalkapuu. Kirkkoon mahtuu jopa 550 henkilöä.

Kirkon arvokkain maalaus, viimeinen tuomio, on lahjoituksena saatu ja nykyisin kansallismuseossa. Kirkon kuorissa säilytetään maalauksen kopiota. Teoksen tekijästä ei olla aivan varmoja, taulu on vuodelta 1824.  Alttaritaulu on vuodelta 1782. Sen tekijä on kirkkomaalari Johan Tilén. Hän on myös koristellut kirkon puuholvit runsaalla määrällä muita maalauksia. Saarnastuolin on tehnyt kirkonrakentaja Matti Åkergren

Keuruun vanha kirkko on säilynyt satoja vuosia lähes alkuperäisaussaan. Nykyisin se on suosittu turistikohde ja vihkikirkko. Kirkon tunnelma on ainutlaatuinen ja mm. Akseli Gallen-Kallela ikuisti sen teoksessaan "Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa" vuodelta 1899. Taulu sijaitsee Ateneumissa ja se on jäljennetty mm. monelle postikortille.

Keuruun vanha kirkko ei varsinaisesti ole tiekirkko, mutta sitä pidetään silti kesäisin auki. Tarkemmin sen mahdollisesti vuosikohtaiset aukioloajat selvinnevät osoitteesta www.keuruunmuseo.fi

Keuruuntie 1, Keuruu