lauantai 27. elokuuta 2016

Rengon kirkko

Renko on entinen pieni kunta Kanta-Hämeen maakunnassa. Vuoden 2009 alusta se on kuulunut Hämeenlinnan kaupunkiin. Pitäjän historia on pitkä ja sen yhä käytössä oleva kirkkokin on jo keskiajalla rakennettu.

Rengon kirkko on siitä erikoinen keskiaikainen  harmaaakivikirkko, että siinä on kulmia tavallista enemmän, peräti kahdeksan. Näin oli jo silloin kun kirkko valmistui. Myöhempinä aikoina puhuttiin viisteistä kirkkoarkkitehtuurissa. Tähän aikaan nuo olivat kirkoissa poikkeuksellisia.

Niin, mihin aikaan? Rengon kirkko on luultavastiu rakennettu 1500-luvun alkuvuosina, joidenkin lähteiden mukaan jopa 1400-luvun lopussa. Kirkko on käytössä edelleen, mutta sen olemassaolon vuosisatoihin on mahtunut monenlaista. 1600-luvulla se jopa hylättiin tyystin ja tulevien vuosikymmenien aikana se raunioitui; seinät luhistuivat kasaan ja kattokin romahti. Vuonna 1783 kirkonraunio purettiin, mutta rakennettiin uudelleen samalle perustukselle.

Kirkon runkohuoneessa on molemmin puolin matalammat kylkiäiset. Niistä toisessa on sakaristo ja toisessa asehuone, nykyisin kirkon eteinen.

Kirkon esineistö on suurelta osin 1700-1800 -luvuilta. Istumapaikkoja on 300 henkilölle. Eräs erikoisuus kirkon historiassa on, että se on ollut myös pyhiinvaelluskohde. Näitä matkaajia on saapunut kirkolle 1500-luvulla jopa ulkomailtakin. Kirkko nimettiin valmistuessaan Pyhän Jaakon kirkoksi. Kirkon sisällä on tehty arkelogisia tutkimuksia vuonna 1984 ja sen ympäristössä vuonna 2008.

Kirkko sijaitsee keskiaikaisen valtaväylän, Hämeen härkätien varrella, jonka perinteet ulottuvat vieläkin kauemmas historiaan, kuin itse kirkon.

Rengon raitti, Renko

lauantai 20. elokuuta 2016

Naantalin kirkko

Naantalissa toimi keskiajalla, vuonna 1438 perustettu birgittalaisluostari. Luostarin toiminta hiipui hiljalleen 1500-luvulla lakaten lopullisesti vuonna 1544. 1606 luostarin rakennukset määrättiin purettavaksi ja nykyisin ainut, mikä luostarista on jäljellä, on sen komea kirkko, mikä on täydessä käytössä edelleen ev. lut seurakunnan kirkkona.

Naantalin kirkon rakentamisajankohta ei välttämättä ole sama, kuin luostarin vihkimisen ajankohta. On mahdollista, että kirkko valmistui 1400-luvun loppupuolella, mutta ei kuitenkaan 1500-luvun puolella.

Kirkon barokkityylinen torni ei ole alkuperäinen, alunperin tapuli oli erillinen. Torni valmistui kirkon yhteyteen vuonna 1797 ja vanha tapuli purettiin.

Kirkko on historian saatossa muuttunut luostariajoista perusteellisesti niin sisä- kuin ulkopuoleltakin. Nykyisin kirkkosalissa vanhaa aikaa edustavat 1600-luvulta peräisin oleva saarnastuoli ja osa esineistöä, joista vanhimmat 1400-luvulta. Istumapaikkoja on noin 1000 henkilölle mikä tarkoittaa sitä, että kirkko on varsin suuri keskiaikainen harmaakivikirkko. Urut ovat 36-äänikertaiset ja niiden soittimellisena mallina on käytetty 1600-luvun hollantilaista barokin urkuperinnettä. Nykyisen 1800-luvulta peräisin olevan alttaritaulun on maalannut taidemaalari R. W. Ekman.


Nunnakatu 2, Naantali




torstai 18. elokuuta 2016

Viljan kypsyessä.

Nuorempi tyttäreni kuvasi tämän joskus loppukesällä. Hieman jälkeenpäin muokattuna kuvasta tuli mielestäni sen verran taiteellinen ja vuodenaikaan sopiva, että päätin pistää sen tännekin näytille. Tämän kuvan myötä toivotan hyvää loppukesää kaikille.


lauantai 13. elokuuta 2016

Jaalan kirkko

Jaala on entinen kunta, joka on kuulunut vuoden 2009 -alusta Kouvolan kaupunkiin. Jaalassa on hallinnollisesti itsenäinen oma ev. lut. kappeliseurakunta, joka toimii yhteistaloudessa Kouvolan seurakuntayhtymään Kuuluvan Kuusankosken seurakunnan kanssa.

Jaalan tyylillisesti lähinnä uusgotiikkaa edustava kirkko valmistui vuonna 1878. Sen piirustukset laati arkkitehti August Boman. Pohjamuodoltaan kirkko on pienillä sivusakaroilla varustettu länsitornillinen pitkäkirkko.

Pienen seurakunnan kirkko on suhteellisen suuri, istumapaikkoja on noin 600. Sighfrid Keinäsen maalaama alttaritaulu on vuodelta 1885. Siinä Vapahtajan mallina on toiminut Robert Kajanus.

Kangasalan urkutehtaan valmistamissa uruissa vuodelta 1973 on 21 äänikertaa.

Kirkon itäpäädyssä on 60-paikkainen seurakuntasali, joka näkyy kuvassa muuta kirkkoa vaaleampana osana. Se rakennettiin vuosien 1935-36 peruskorjauksen yhteydessä. Viimeisin suuri korjaus kirkolle tehtiin vuonna 1998, ulkomaalaus 2007.

Jaalantie 140, Jaala, Kouvola


torstai 11. elokuuta 2016

Kakea katsomassa!

Kesäisellä kirkonkuvausreissulla törmäsin Kakeen ja täytyihän sitä käydä morjestamassa.

Tästä kulmasta näin Kaken ensimmäisen kerran. Täytyy tunnustaa, että ensimmäisellä kerralla ajoin kiireessä myös Kaken ohi, mutta sitten tuli mieleen, että Kakesta voisi saada kuvia, joten palasin takaisin. Mennään katsomaan!

komea Kake, vai mitä? Linjakaskin kuin mikä, vaikka ikä varmasti jo painaa. Ilmeisesti kuitenkin Kaken mieli tekisi kovasti takaisin taivaalle. Samoin kuin silloin ennen, kun taivaalla lenteli seurana muitakin Kakeja.

Meillä ilmavoimissahan oli näitä Kakeja aika paljonkin aikoinaan. Lisätietoa saat halutessasi lukaisemalla tästä blogista kuvareportaasin "Käynti Keski-Suomen ilmailumuseossa". Museossa tosin Kake kantaa aatelisnimeä "Kreivi von Rosen, mutta ei kai se niin tarkkaa ole. ;)  Em. sivulle kehotan muutenkin siirtymään, koska tämä postaus on pelkkää viisastelua ja epämääräisistä ilmansuunnista kiireessä otettuja vastavalokuvia. ;)

Kakella on ollut kova ruokahalu, joten tuo "vaara" -teksti on varmasti ollut ihan tarpeen. Eihän se nyt käy, että Kake olisi alkupaloiksi hotkaissut kuljettajan uumeniinsa jo ennen lähtöä. Nykyisin ruokahalu lienee kuitenkin oleellisesti pienempi, ainakin tällä Kakella. :)

Ehkä tässäkin päässä pitäisi tasapuolisuuden nimissä olla samanlainen "vaara" -kyltti. Täällä jos missä. Kake on ollut voimakas loistonsa päivinä ja pakokaasuja haistelemaan ei siinä ole paljoa kannattanut kenenkään mennä. :)

Kiva kuvauspäivä! Sain kuvata kaksi kirkkoa ja yhden Kaken. Vosihan sitä päivän saalis huonompikin olla. :)






lauantai 6. elokuuta 2016

Asikkalan kirkko

Tarkasti kirkkosarjaa seuraavat ehkä muistelevat, että tämä kirkkohan taidettiin jo aikaisemmin esitellä. Niinhän se on, mutta olosuhteet kirkon ympärillä ovat muuttuneet sen verran, että uusintaesittely on hyvinkin paikallaan. Kirkko on myös liittynyt Tiekirkko-ketjuun, joka mahdollisti myös sen sisälle pääsemisen ja kuvaamisen.

Maisema kirkon ympärillä on muuttunut viime vuosien aikana huomattavasti. Kirkkoa vielä pari vuotta sitten pahasti varjostaneet suuret koivut ovat saaneet lähteä ja hyvä niin. Nuo puut varjostivat komeaa kirkkoa niin paljon, että edellisen esittelyn yhteydessä kirjoitin jotenkin siihen tapaan, että seurakunnan olisi syytä tehdä lähitulevaisuudessa jotain. Muuten seurakuntalaisetkaan eivät kohta löydä kirkkoansa puiden suojasta =D. No, mene ja tiedä oliko sillä veistelyllä vaikutusta, nyt puut ovat joka tapauksessa hävinneet ja komea kirkko on edustavasti esillä.

Päätytornillinen punatiilinen pitkäkirkko valmistui vuonna 1880 ja se sai nimekseen Miljoonan tiilen kirkko, johtuen rakentamiseen tarvittavien tiilien valtavasta määrästä. Helppo tuo on uskoa, kirkko on iso. Piirustukset laati Georg Wilenius. Kirkko edustaa tyylillisesti romaanisen tyylin ja uusgotiikan synteesiä

Istumapaikkoja on jopa 1200. Kirkkosalin sisäkorkeus on 16 metriä ja gotiikan mukaisesti tunnelma sisällä on "taivaita tavoitteleva".

Historiallisesti hyvin arvokkaat Lahtelaisen Albanus Jurvan urkutehtaan rakentamat 35-äänikertaiset pääurut ovat vuodelta 1902. Ne ovat  ja valmistajansa suurimmat säilyneet urut ja ne ovat lähes alkuperäiskunnossa ja edelleen täydessä käytössä.

Kirkon kuorista löytyvät myös Vääksyn seurakuntakeskuksen entiset urut. Kun tuo vakavasti kosteusvaurioitunut rakennus hiljattain purettiin, urut siirrettiin tänne kuoriuruiksi.

















Hovimaalari Wilhelm Ekmanin maalaama alttaritaulu on peräisin vuodelta 1862 ja se sijoitettiin alunperin seurakunnan edelliseen, ensimmäiseen puukirkkoon. Taulun yläpuolella sijaitsevat taiteilija Lauri Ahlgrenin valmistamat kauniit lasimaalaukset, joiden teemana on Jumalan kolmiyhteisyys.


Kirkkotie 42, Asikkala